kukka

Ympäristövastuu

Ympäristöpolitiikka ja järjestelmät

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on käytössä sertifioidut ISO 14001 ympäristöjärjestelmä, ISO 9001 laadunhallintajärjestelmä sekä OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä, jotka muodostavat yrityksen toimintajärjestelmän. Sertifioinnin laajuus kattaa ympäristöjärjestelmän osalta koko konsernin ja laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän osalta tässä vaiheessa muut paitsi vesiliiketoiminnan. Järjestelmät antavat edellytykset jatkuvan parantamisen toteutumiseen Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toiminnassa. Ympäristöpolitiikan mukaan tunnistamme toimintamme ympäristönäkökohdat ja toimintaamme koskeva lainsäädäntö ja vaatimukset asettavat minimitason ympäristöasioiden vastuulliselle hoitamiselle. Ympäristöjohtamista koordinoi ympäristötoimikunta. Toiminnan ympäristövastuu ulottuu myös yhteistyökumppaneiden toimintaan. Ympäristövaikutuksista raportoidaan vuosittain. Napapiirin Energia ja Vesi Oy on asettanut itselleen sekä jatkuvia ja vuosittaisia ympäristöpäämääriä ja – tavoitteita, joiden toteutumista seurataan vuosittain.

Taulukko 1: Ympäristötase

Ympäristotase20152016
Polttoaineen kulutus laitoksissa yhteensä (GWh)    
Polttoöljy 8,1 11,0
Jyrsinturve 274,7 268,3
Palaturve 26,9 24,6
Puu 387,9 416,0
Kivihiili 0,1 0,5
Biokaasu 1,9 0,0
Pelletti 1,7 2,5
   
Prosessiveden kulutus (m3)    
Tuotantoprosessi 13 617 30 618
Lämmönjakelu 2 522 4 266
   
Jätevedenpuhdistamot (m3)    
jätevesi käsittelyyn 7 335 384 7 279 158
käsitelty jätevesi (arvio) 5 594 741 6 191 506
puhtaan veden kulutus 3 680 4 847
   
Vedenottamot (m3)    
Pumpattu vesi 4 120 936 4 199 346
Myyty vesi 3 260 829 3 286 869
Vuotovesi 860 107 913 078
   
Päästöt vesistöön (Apujäähdytinlaitos)    
Lämpö (MWh) 301 1 135
   
Päästöt ilmaan (tn/a)    
Hiilidioksidi, päästökauppa 111 890 111 752
Hiilidioksidi, erillisverkot 4 043 4 059
Rikkidioksidi 71 52
Typen oksidit 214 215
Hiukkaset 15 18
   
Jätevedenpuhdistamoiden päästöt vesistöön (tn/a)    
kokonaisfosfori 3,1 3,0
kokonaistyppi 301,9 305,5
kiintoaine 79,7 86,7
BOD7/ATU 76,8 76,0
CODCr 482,7 344,5
   
Tuhkat (tn)    
Kostea lentotuhka 0 0
Kuiva pohjatuhka 0 0
Tuhka hyötykäyttöön 2603,26 1729,7
Arinatuhka 456,97 444,61
Suksiaavan välivarasto 1540,02 1786,56
Tuhkaraevarastot 3424,72 6035,8
Öljytuhka    
   
Lietteet (m3)    
syntyneet lietteet (TS 3%, Alakorkalo + muut puhdistamot, ei Muurola) 44736 41754
syntyneet lietteet (TS 17%, Muurola) 784 799
kompostointilaitoksella käsitellyt lietteet 30391 36053
aumakompostoinnilla käsitellyt lietteet (kaikki puhdistamot) * 3884 1826
Aumakompostivarasto (arvio) 27941 25350
sakokaivolietteet 3807 4546
   
Mullan valmistus (tn)    
valmistettu multa 7480 11762
myyty multa 6480 10103
multavarasto 1650 768
   
Tuotetut jätteet (kg netto)**    
Yhdyskuntajäte 127 657 100 010,00
Keräyspaperi ja -pahvi 777 333
Rakennusjäte 2740 0
Asfaltti ja -betonijäte 423140 213880
Puhdas puu 16100 16940
Kierrätysmetalli 45900 138690
Savukaasupesurin liete 78070 37140
Kattilan puhdistuksessa syntynyt liete 36420 0
Lietteet verkostoista 7580 0
Välppäjäte 64540 103000
Maa-aines 17860 70840
   
Vaaralliset jätteet (kg)    
Raskasmetalliparistot 0 0
Elohopea- ja kaasupurkauslamput 502 527
Sähkö- ja elektroniikkaromu 741 1200
Pilaantuneita maa-aineksia 110820 7400
Kestopuu 7240 160
Glykolijäte 0 0
Öljyjäte 13617 3077
Asbestijäte 0 0
Peittausvesien kiintoaines 0 0
Natriumhydroksidijäte 10 % 0 0
Maali- ja liuotinjätteet 325 0
Tyhjät kontit ja kemikaaliastiat 1287 67
Aerosolit 0 167,00
Orgaaniset jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita 0 774
Laboratoriokemikaalit 0 774
   
Aitamaantaussuon päästöt (kg)***    
Kiintoaine 333 8844
COD Mn 3613 15851
Kok N 111 732
Kok P 4 57
Fe 83 1111

*) Linkouksen jälkeen, laskettu kuormista + Muurolan kuivattu liete. Sis sakokaivolietteet
**) NAVE mukana 1.6.2015 lähtien.
***) Aitamaantaussuo mukana 27.10.2015 lähtien.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n asettamat ympäristöpäämäärät ja –tavoitteet

Ympäristöpäämäärät ovat ympäristöpolitiikasta johdettuja konkreettisia keinoja, joilla Napapiirin Energian ja Veden ympäristöstrategia toteutuu. Ympäristöpäämäärä on yleisluontoinen, ympäristöpolitiikkaan perustuva ympäristöasioiden hallintaa koskeva tavoite. Ympäristötavoite on yksityiskohtaisempi, ympäristöpäämäärän saavuttamiseksi asetettu vaatimus, jota seurataan ympäristönsuojelun tason indikaattorilla vuosittain. Napapiirin Energian ja Veden ympäristöpäämäärät ovat:

  1. Energiantuotannon päästöt ilmaan
  2. Puhtaan veden ja jäteveden käsittelyn päästöt
  3. Polttoaineen hankinnan ympäristövaikutukset metsiin, vesistöihin ja soille
  4. Polttoainekuljetusten ja -käsittelyn pöly, melu ja päästöt
  5. Maakaivun vaikutukset ympäristöön
  6. Toiminnasta aiheutuvat jätteet
  7. Toiminnassa käytettävät öljyt
  8. Toiminnan omakäyttöenergia ja energiatehokkuus
  9. Kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistäminen. 

Vuoden 2016 ympäristöpäämäärien toteutuminen on esitetty yrityksen nettisivuilla.

Ympäristötoimikunta

Ympäristöjohtamista koordinoiva ympäristötoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana toimikunnalle asetetun vuosikellon mukaisesti neljä kertaa. Ympäristötoimikunnan tehtävänä on ylläpitää ja toteuttaa Napapiirin Energian ja Veden ympäristöpolitiikkaa, asettaa ja seurata vuosittaisten ympäristötavoitteiden toteutumista, vastata ympäristöraportoinnista, -palautteista ja –vahingoista ja huolehtia ympäristölainsäädännön ja vaatimusten noudattamisesta. Ympäristötoimikunta koostuu Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n liiketoimintojen edustajista.

Ympäristökatsaus

Vuoden 2016 aikana Mustikkamaan voimalaitoshankkeesta vastaava Rovaniemen Voima Oy fuusioitiin emoyhtiöön ja Savukosken kunnan kaukolämpöliiketoiminta siirtyi osaksi Napapiirin Energia ja Vesi –konsernia. Tuhkarakeen myynnistä solmittiin myyntisopimus Otso Metsäpalveluiden kanssa tammikuussa 2016. Otso Metsäpalvelut Oy vastaa yksinoikeudella Naturlan tuhkarakeiden myynnistä. Ympäristö tukiliiketoiminnassa aloitti uusi työntekijä ympäristöasiantuntija Veera Pikkarainen.

Suosiolan voimalaitoksen savukaasupesuri otettiin käyttöön kesällä 2016 myös Suosiolan vesikattilalle, mikä näkyi sekä Suosiolan että koko konsernin tasolla hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjen vähenemisenä. Energiantuotannon osalta vesikattilan savukaasujen johtamisesta voimakattilan pesurille haettiin lupaa helmikuussa ja päätös aluehallintovirastosta saatiin jo heinäkuun aikana. Vesikattilan kehittämistä jatkettiin kattilan tehonkorotuksen suunnittelulla ja siitä jätettiin lupahakemus aluehallintovirastoon marraskuussa. Muurolassa toteutettiin vastaavanlainen ilmajäähdytys kuin edellisenä vuotena Ylläksen lämpökeskuksella, jonka avulla saadaan vähennettyä öljyn käyttöä. Maununmatin lämpökeskus irrotettiin kaukolämpöverkosta lokakuussa ja laitoksen käytöstä jatkossa päättää Senaatti-kiinteistöt. Laitoksen päästölupa peruttiin. Ojanperän lämpökeskus purettiin elo-syyskuussa ja lämpökeskuksen alueelta löydettiin pilaantuneita maita. Kohteen puhdistustyöt ja PIMA-ilmoitus tehdään vuoden 2017 aikana ja niistä vastaa yhdessä NEVE ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Mustikkamaan voimalaitoshankkeen rakennuslupa annettiin umpeutua ja siitä jätettiin ilmoitus lokakuussa 2016. Lämpökeskuksien päästömittauksien muutoksista jätettiin esitys valvovalle viranomaiselle. Lämpökeskusten käyttö on muuttunut merkittävästi Suosiolan voimalaitoksen kehitysinvestointien myötä, joten muutosesityksellä pyritään välttämään laitosten ylösajot pelkkiä päästömittauksia varten. Vesiliiketoiminnan osalta ympäristölupapäätös saatiin Alakorkalon jätevedenpuhdistamolle ja lietteen kompostointilaitokselle. Puhdistamolietteen ja muun biohajoavan jätteen käsittelystä biokaasulaitoksella jätettiin ympäristölupahakemus aluehallintovirastoon. Lietteenpolttolaitoksen lupaprosessi käynnistettiin vuoden 2016 aikana. Lietteen aumakompostointialueelle ei ajettu enää lietteitä kesän 2016 jälkeen vaan kompostointilaitoksen kapasiteetin ylittävät liete-erät ajettiin Oulun biokaasulaitokselle käsittelyyn. Paineviemärin ja vesijohdon rakentamisluvat saatiin Norvajärven etelä- ja pohjoispuolen ranta-alueille ja lupaa haettiin vesijohdon ja paineviemärin rakentamiselle Kuolajoen alitse. NEVE:n toimintojen vuoden 2016 saadut ympäristölupapäätökset ja –muutokset, YVA-prosessit, rekisteröinnit ja PIMA-päätökset on esitetty tarkemmin taulukossa 2.

Taulukko 2: Luvat ja päätökset

Ympäristöluvat ja lupamuutokset        8.7.2016 Suosiolan voimalaitoksen ympäristöluvan toiminnan muuttaminen Dnro PSAVI/350/2016
5.2.2016 Lupahakemus Suosiolan voimalaitoksen lupamääräyksien tarkistamisen muutoksesta
Vireillä, jätetty 2.11.2016 Suosiolan voimalaitoksen 1NP vesikattilan ympäristöluvan muuttaminen PSAVI/2912/2016
Vireillä, jätetty 20.7.2016 Napapiirin biokaasulaitoksen ympäristölupahakemus
3.3.2016 Alakorkalon jätevedenpuhdistamon ja lietteen kompostointilaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen PSAVI/110/04.08/2012
4.3.2016 Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen, Norvajärven pohjoispuolen ranta-alueelle ja valmistelulupa, Rovaniemi. PSAVI/3628/2015
4.3.2016 Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen, Norvajärven eteläpuolen ranta-alueelle ja valmistelulupa, Rovaniemi. PSAVI/3672/2015
21.9.2016 Lupahakemus Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kuolajoen alitse ja valmistelulupa, Rovaniemi. PSAVI/2452/2016
Muut esitykset ja ilmoitukset    30.11.2016 Esitys lämpökeskuksien päästömittausten muutoksista
22.1.2016 Ilmoitus hajupaneelin käynnistämisestä
15.4.2016 Ilmoitus toiminnanharjoittajan muuttumisesta Alakorkalon jätevedenpuhdistamon ja lietteen kompostointilaitoksen ympäristöluvan osalta, koskee myös muita jätevedenpuhdistamoja (NEVE->NAVE)
26.9.2016 ja 5.10.2016 Ilmoitus Mustikkamaan voimalaitokseen liittyvien rakennustöiden aloittamisesta
Ilmoitus Mustikkamaan voimalaitokseen liittyviä rakennustöitä ei aloiteta

Suosiolan voimalaitoksen sekä lämpökeskusten lämmöntuotannosta biopolttoaineiden (hake, puu, pelletti, biokaasu) osuus oli noin 58,2 % (kantaverkko + erillisverkot, myös Alakorkalon jvp ja Savukoski 1.11.2016 alkaen). Sähköntuotannosta biopolttoaineiden osuus oli noin 56,8 %. Sähköntuotannon päästökerroin vuonna 2016 oli 395 g/kWh (sis. biopolttoaineet, turve ja fossiiliset polttoaineet), josta turpeen sekä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 168 g/kWh. Kantaverkon kaukolämmöntuotannon päästökerroin oli 401 g/kWh (sis. biopolttoaineet, turve ja fossiiliset polttoaineet), josta turpeen sekä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 172 g/kWh. Savukaasupesurin lämmöntuotanto huomioitiin ensimmäisen kerran ominaispäästökerroinlaskennassa, jonka vuoksi ominaispäästökertoimet laskivat verrattuna aikaisempiin vuosiin. Öljyn käytön määrä energiantuotannossa koko konsernin osalta oli 1,5 %, ja kantaverkon osalta 1,3 %. Suosiolan voimakattilan hyötysuhde oli pesurin kanssa volyymipainotettuna 93,2 %.

Suosiolan kehitysinvestointien myötä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hiilidioksidipäästöt (111 752 tCO2) olivat matalimmat koko päästökauppahistorian ajalta 2005–2016 (päästökaupassa mukana olevien kantaverkon laitosten osalta). Lisäksi koko konsernin hiilidioksidipäästöt laskivat 0,1 % ja rikkipäästöt 27 % verrattuna edelliseen vuoteen, vaikka lämpöä tuotettiin edellistä vuotta enemmän ja Savukosken Lämpö Oy:n laitokset lisättiin mukaan päästölaskentaan. Typpipäästöt pysyivät lähes samana ja hiukkaspäästöt nousivat 1,1 %. Päästöjen lievä nousu johtuu siitä, että vuonna 2016 laitoksilla tuotettiin kuitenkin 4 % enemmän energiaa kuin vuonna 2015. Suosiolan kehitysinvestoinnit ovat johtaneet siihen, että Suosiolan voimalaitoksella syntyvät rikkipäästöt ovat lähes samat ja hiukkaspäästöt ovat alhaisemmat kuin kaikilla lämpökeskuksilla yhteensä, vaikka Suosiolassa tuotettiin vuonna 2016 92,1 % enemmän energiaa kuin lämpökeskuksilla yhteensä. Suosiolan voimalaitoksella päästökorkeus on myös huomattavasti korkeampi kuin lämpökeskuksilla.

Päästöt

CO2-päästöt laitoksittain

Vuoden 2016 aikana Olkkavaaran jätevedenpuhdistamo poistettiin käytöstä ja korvattiin siirtolinjalla. Patokosken puhdistamo saneerattiin vuoden 2016 aikana ja Vanttauskosken puhdistamon saneeraus aloitettiin. Vanttauksen saneeraus suoritetaan loppuun vuoden 2017 aikana. Puhtaan veden tuotannossa otettiin käyttöön kolme uutta vedenottamoa, Kampsavaaran UP1015 ja UP1017 sekä Misin uusi vedenottamo. Sinetän paineenkorottamon työt aloitettiin vuonna 2016 ja vanhat datapuheluyhteyksien perässä olevat vedenottamot (Juotas, Tiainen, Lohiniva, Siikakämä, Niesi ja Ylinampa) päivitettiin automaatiokeskusten osalta. Lisäksi HIMA-logiikoiden päivitystyö saatiin loppuun. Ylikylän ja Nivankylän laitokset lopetettiin ja ne liitettiin keskustan alueen jakelupiiriin. Jätevedenpuhdistamoiden päästöt vesistöön on esitetty oheisissa kaavioissa sekä taulukossa 3 ja pumpatun, myydyn ja vuotovesien määrä taulukon jälkeen kaaviossa.

Alakorkalon jätevedenpuhdistamon kuormitus 2015 - 2016

 

Muiden jätevedenpuhdistamoiden kuormitus 2015 - 2016

Taulukko 3: Jätevedenpuhdistamoiden vesistöpäästöt

JätevedenpuhdistamoBOD7/ATU (kg/d)Kokonais-fosfori (kg/d)Kiintoaine (kg/d)CODCr (kg/d)Typpi (kg/d)
  2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016
Alakorkalo 203,00 200,00 7,90 7,700 198,00 224,00 1289,00 912,00 805,00 815,00
Muurola 2,30 2,60 0,29 0,230 13,00 7,00 19,00 14,00 17,00 16,00
Vaattunki 0,15 0,10 0,01 0,010 0,70 0,40 1,20 0,95 0,36 0,70
Vanttaus 0,20 0,18 0,07 0,060 1,60 0,50 1,60 1,60 0,70 1,00
Oikarainen 1,59 2,18 0,05 0,090 2,16 2,18 3,33 5,70 0,92 1,08
Olkkavaara 0,02 0,01 0,00 0,001 0,02 0,03 0,05 0,08 0,06 0,02
Patokoski 0,07 0,15 0,00 0,001 0,15 0,07 0,18 0,34 0,12 0,13
Petäjäskoski 0,12 0,05 0,01 0,008 0,32 0,06 0,53 0,46 0,46 0,69
Pirttikoski 0,48 0,02 0,02 0,002 1,04 0,02 1,55 0,18 0,13 0,02
Lohiniva 0,06 0,30 0,01 0,002 0,18 0,14 0,39 0,62 0,29 0,38
Meltaus 1,16 1,88 0,01 0,146 0,76 3,12 2,65 6,20 1,03 0,86
Kivitaipale 0,38 0,41 0,00 0,001 0,11 0,05 0,82 0,97 0,51 0,55
Narkaus 0,99 0,26 0,06 0,005 0,40 0,06 2,24 0,65 0,58 0,53
Yhteensä 210,53 208,12 8,44 8,26 218,42 237,64 1322,54 943,74 827,17 836,96

 

Pumpatut ja vuotovedet

Aitamaantaussuon kuntoonpanovaihe jatkui vuonna 2016. Muilta osin kuntoonpanovaihe on valmis, mutta pintavalutuskentällä tullaan jatkamaan vielä parannustoimenpiteitä vuoden 2017 aikana. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi Aitamaantaussuolla selvitettiin vaihtoehtoisia vesienkäsittelymenetelmiä ja otettiin maaperänäytteet nykyiseltä pintavalutuskentältä ja vaihtoehtoiselta pintavalutuskentän sijoitusalueelta. Tuotanto pyritään aloittamaan vuonna 2017. Mustikkamaan polttoaineterminaalille toimitettiin energiapuuta 200 303 k-m3 ja terminaalilla tuotettiin metsähaketta ja –mursketta yhteensä 159 761 k-m3. Polttoaineterminaalin urakoitsija vaihtui Energiahake Huurinainen Oy:ksi.

Aitamaantaussuo vesistökuormitus kg/a (27.10.2015 lähtien)

 

Suosiolan voimalaitoksella syntyviä tuhkia hyödynnettiin lannoitteena 1292 tonnia, maarakentamisessa 408 tonnia ja stabiloinnissa 29 tonnia. Mustikkamaan raevarastoon ajettiin rakeistettua tuhkaa yhteensä 3173 tonnia. Suksiaavan välivarastointialueelle ajettiin tuhkaa yhteensä 1786 tonnia. Suksiaavan kaatopaikalle ajettiin Muurolan ja Nivavaaran arinatuhkat 363 tonnia. Rautiosaaren pellettilämpökeskuksen tuhkat 600 kiloa ajettiin Kuusiselän kaatopaikalle ja Ylläksen ja Kolarin lämpökeskuksen tuhkat 70 tonnia ajetaan vuoden 2016 aikana hyötykäyttöön Kuusiselän kaatopaikan peittoon.

Tuhkamäärät

Alakorkalon jätevedenpuhdistamon läheisyydessä toimii kompostointilaitos, jonne Alakorkalon jätevedenpuhdistamon puhdistamoliete pumpataan painejohtoa myöten. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon puhdistamolietettä pumpattiin kompostointilaitoksen lingolle noin 36 053 m3 vuoden 2016 aikana. Kompostointilaitoksen lisäksi lietettä on ajettu aumakompostointialueelle kesään 2016 asti, jonka jälkeen kompostointilaitoksen kapasiteetin ylittävät lietteen on toimitettu Oulun biokaasulaitokselle. Multaa valmistettiin myyntiin yhteensä noin 11 762 tonnia. Multaa myytiin noin 10 103 tonnia, ja varastossa on valmista multaa yhteensä 768 tonnia.

Olennaisia toimintaa koskevia lakimuutoksia ei tullut voimaan vuoden 2016 aikana, jotka olisivat merkittävästi vaikuttaneet toimintaan. Pienten polttolaitosten (1-50 MW) MCP-direktiivin valmistelu ja saattaminen kansalliseen lainsäädäntöön jatkui vuoden 2016 aikana. Uusi asetus tulee voimaan näillä näkymin 19.12.2017. Suuria polttolaitoksia (yli 50 MW) koskevan Bref-asiakirjan (BAT-vertailuasiakirja, paras käyttökelpoinen tekniikka) viimeinen luonnosversio julkaistiin kesällä 2016 ja BAT päätelmät tullaan julkaisemaan aikaisintaan kesällä 2017. Turvevero oli vuonna 2016 1,9 €/MWh ja haketuki 18 €/MWh. Metsähakkeen sähköntuotantotukea tullaan kuitenkin laskemaan 60 prosenttiin vuonna 2019, jos sähkön tuotannossa käytetään järeän puun hakkuukohteelta valmistettua metsähaketta. Jätevero oli vuonna 2016 70 €/tonni ja siihen ei tule muutoksia vuoden 2017 aikana. Komissio julkaisi direktiiviehdotuksen (RES II-direktiivi) kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä marraskuussa 2016, jonka jälkeen direktiivi siirtyi neuvoston ja parlamentin käsittelyyn. Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Suosiolan AST-mittauksia ei tehty vuonna 2016, vaan ne suoritetaan vuoden 2017 alussa. Mittaukset suoritetaan vain voimakattilan osalta, vesi- ja öljykattilan päästöjä ei tarvitse mitata. Suosiolan voimalaitokselta tehtiin vuoden 2016 aikana 8 häiriöilmoitusta, joista 4 koski ilmapäästöjä (mittalaitehäiriöt, kattilan ylös- ja alasajot), 3 vesiin johdettavia päästöjä (savukaasupesurin lauhdevesien pH-tason vaihtelut) ja yksi koski kaukolämmön toimitusta. Suosiolan ilmapäästöt eivät ylittyneet kertaakaan normaaliajossa. Savukaasupesurin lauhdevesien näytteenottoa tihennettiin, ja näytteet otettiin kerran kuukaudessa silloin, kun vesikattilan savukaasut ajettiin pesuriin. Tihennettyä näytteenottoa suoritetaan vuoden 2017 kesäkuuhun asti. Suosiolan kivihiilikentän valuma- ja pohjavedet analysoitiin keväällä ja syksyllä ja Mustikkamaan polttoaineterminaalin pohja- ja pintavedet analysoitiin keväällä. Suksiaavan tuhkanläjitysalueen suotovesistä otettiin analyysit neljä kertaa ja pohjavesistä kaksi kertaa vuoden 2016 aikana. Aitamaantaussuolla aloitettiin päästö- ja vesistötarkkailu ja näytteet otettiin hyväksytyn ohjelman mukaisesti pintavalutuskentälle tulevasta vedestä 13 kertaa ja lähtevästä vedestä 26 kertaa sekä vesistöstä neljä kertaa. Viranomaistarkastukset tehtiin määräaikaistarkastuksena Alakorkalon, Vanttauksen ja Muurolan jätevedenpuhdistamoilla, Suosiolan voimalaitoksella ja Aitamaantaussuolla pintavalutuskentän toimivuuden osalta. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto teki tarkastuksen Alakorkalon kompostointilaitoksella ja tuhkarakeistamolla.

Ympäristöluvallisilla jätevedenpuhdistamoilla suoritettiin velvoitetarkkailua tarkkailusuunnitelman mukaan. Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla näytteitä otettiin joka toinen viikko, Muurolan jätevedenpuhdistamolla joka toinen kuukausi, ja Vanttauksen ja Vaattungin puhdistamoilla kolmen kuukauden välein. Omavalvontaisilta pienpuhdistamoilta, joiden asukasvastineluku on alle 100, otettiin näytteet kahdesti vuoden aikana Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti, paitsi Petäjäskosken, Pirttikosken ja Olkkavaaran puhdistamoilla, joista otettiin vain yhdet näytteet.

Vedenottamoilta otettiin verkostonäytteitä kuluttajien vesipisteistä velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Muutamasta kohteesta jäi osa valvontaan kuuluvista analyyseistä tekemättä, kun ulkopuolinen laboratorio tulkitsi näytteenottosuunnitelmaa virheellisesti. Verkostonäytteiden lisäksi otettiin omavalvontanäytteitä raakavedestä sekä verkostoon johdettavasta vedestä. Vuonna 2015 voimaan tullessa talousvesiasetuksessa annettiin raja-arvo talousveden radonpitoisuudelle. Vedenottamoiden radonpitoisuudet mitattiin vuonna 2016 ja joillakin vedenottamoilla oli asetuksen raja-arvon ylittäviä radonpitoisuuksia vedenottamolta lähtevässä vedessä. Vedenottamoille, joilla radonpitoisuudet ylittyivät, tehdään toimenpiteitä radonpitoisuuden laskemiseksi vuoden 2017 aikana.

Ympäristöhavaintoja tehtiin öljyvuotohavaintoina 3 kappaletta. Yksi öljyhavainto tehtiin heinäkuussa Tievakadun lämpökeskuksella, kun kaivoissa havaittiin öljyn hajua. Öljyiset vedet imettiin pois, eikä kaivoissa ole sen jälkeen havaittu öljyä. Elokuussa Kolpeneen vedenottamon pihassa sattui hydrauliikkaöljyvuoto työkoneen letkun rikkoontuessa. Öljyä pääsi maaperään vain pieni määrä, ja maanvaihtotyöt suoritettiin välittömästi. Kaivosta otettiin vesinäytteet tapahtuman jälkeen, eikä niissä havaittu öljyhiilivetyjä. Syksyllä Ojanperän lämpökeskuksen alueelta löytyi maaperästä öljyhiilivetyjä, jotka havaittiin lämpökeskuksen purkamisen yhteydessä. Kohteesta laaditaan PIMA-ilmoitus ja kunnostustyöt suoritetaan vuoden 2017 kesällä. Maaliskuussa Kolpeneen pohjavesialueelta löydettiin roskaläjä, joka koostui rakennusjätteestä. Asiasta ilmoitettiin Rovaniemen ympäristövalvontaan, joka otti asian hoitaakseen.

Vuonna 2016 jätevesivuotoja kirjattiin useita kymmeniä. Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla ohituksia tehtiin yhteensä 6 kertaa välppäyksen jälkeen keväällä sulamisvesien aikaan. Verkostoissa ja pumppaamoilla ohitettiin 9 kertaa tukkeutumien ja käyttöhäiriöiden vuoksi sekä pumppaamoremontin vuoksi. Muilla jätevedenpuhdistamoilla ei tehty ohituksia. Muurolan puhdistamon alueella oli ylivuotoja noin 625 m3 verran.

Toimintajärjestelmän (ympäristö, laatu, työterveys- ja turvallisuus) ulkoiset auditoinnit suoritettiin 10. – 11.5.2016 ja 17.11.2016. Toimintajärjestelmistä ympäristöjärjestelmän sertifiointi kattaa koko konsernin toiminnan ja laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä muut paitsi vesiliiketoiminnan. Sisäisiä auditointeja tehtiin Aitamaantaussuolle, Alakorkalon-, Vanttauksen-, Vaattunkikönkään-, Muurolan-, Oikaraisen-, Pirttikosken- ja Petäjäskosken jätevedenpuhdistamoille, Alakorkalon kompostointilaitokselle ja jätevesipumppaamo P134:lle sekä Palovaaran alkalointilaitokselle ja pohjavedenottamolle ja vesiverkko- ja kaukolämpötyömaille.

Päästökauppa

Napapiirin Energian ja Veden hiilidioksidipäästöt 111 752 tCO2 vähenivät edellisestä vuodesta 138 tCO2. Hiilidioksidipäästöt olivat alhaisimmat koko päästökaupassa mukana olon ajalta vuodesta 2005 lähtien, vaikka energiaa tuotettiin edellistä vuotta enemmän. Savukaasupesuri otettiin vuoden 2016 kesällä käyttöön myös vesikattilalla ja pesurilla korvattiin noin 123 GWh polttoaineita, mikä vaikuttaa suoraan laitoksen hiilidioksidipäästömääriin. Hiilidioksidipäästömäärät on esitetty oheisissa kaavioissa.

CO2-päästöt kuukausittain 2016

Päästökaupan piirissä olevien laitosten CO2-päästöt

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hankkeet

Tuuli-hanke päättyi vuonna 2016. Hankkeeseen sisältyvään savistabilointikokeeseen toimitettiin tuhkaa Suosiolan voimalaitokselta vuoden 2016 aikana. LUKE:n koordinoima Biotuhka-hanke jatkui vuoden 2016 aikana muun muassa peltokokeilla ja hanke tulee jatkumaan vuoteen 2017. HYÖBI-hanke ei saanut rahoitusta vuonna 2016. HuJa-hanke ja LAJIJÄTE-hankkeet jatkuivat vuoden 2016 aikana. Olimme mukana VVY:n koordinoimassa Kemikaalien vähentämiskampanjassa, joka toteutettiin vuoden 2016 aikana ja ilmoittauduimme mukaan VVY:n koordinoimaan Juotava hanavesi-kampanjaan. Rovaniemen ilmanlaadun mittaukset jatkuivat vuoden 2016 aikana ja ne saadaan päätökseen vuonna 2017. Ympäristöasioihin liittyvät hankkeet on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4: Hankkeet

HankeKuvausOsallistujatAikataulu
TUULI-hanke Tuhkasta uutta liiketoimintaa koordinoi Ekokem, useita yrityksiä tutkimusosapuolia 2012-2016
GEOPO-hanke (Tuuli rinnakkaishanke) Stabilization of hazardous ash fractions in geopolymer structures koordinoi Oulun yliopisto 2012-2015
BIOTUHKA-hanke Biotuhkapohjaisten materiaalien hyödyntäminen metsämaiden lannoitteina koordinoi LUKE (Luonnonvarakeskus) 2015-2017
LAJIJÄTE-hanke (NEVE materiaalin toimittajana ja ohjausryhmässä) Jätteiden lajittelussa syntyvien jätejakeiden materiaalitehokkaan hyödyntämisen edistäminen koordinoi Oulun yliopisto 2015-
TuhkaTie 1 ja 2 Tuhkat metsäteiden rakennusmateriaalina koordinoi Tapio Oy 2011-2015
HuJa-hanke Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla koordinoi Oulun yliopisto 2016-2018
RENEWA-hanke Selvitys jätteiden hyötykäytöstä Napapiirin Residuumin Oy:n toiminta-alueella (Renewa= Research of energy efficiency waste recovery = selvitys energiapitoisen jätteen hyödyntämisestä) Napapiirin Residuum Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy 2011-2012
KORA-hanke Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys koordinoi GTK 2013-2015
Jätevesipuhdistamolietteiden käsittelyn teknistaloudellinen selvitys-hanke NEVE ilmoittautunut mukaan koordinoi SYKE 2016-
Kampanja: Kemikaalien vähentäminen Kampanja kotitalouksien kemikaalien käytön vähentämiseksi koordinoi Vesilaitosyhdistys (VVY) 2014-2016
Kampanja: Juotava hanavesi Kampanja, jonka tavoitteena saada ihmiset juomaa hanavettä Koordinoi Vesilaitosyhdistys (VVY) 2016-2017
BTMK hanke Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa - Biotuhkapohjaisten symbioosipellettien käyttö maanparannusaineena. koordinoi Oulun yliopisto 2014
TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen Keski-Suomen ELY-keskus (toteuttaja) 2011-2013
eMotion-projekti Sähkökelkka-hanke koordinoi Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) 2010-2013