puhdasvesi

Konserni

Tulosta sivu

Napapiirin Energia ja Vesi Oy on Rovaniemen kaupungin omistama energiayhtiö. Yhtiö toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluivat tarkasteluvuoden 2016 alussa yhtiön 100 % omista-mat tytäryhtiöt Rovaniemen Verkko Oy, Kolarin Lämpö Oy, Rovaniemen Voima Oy, Savukosken Lämpö Oy ja Napapiirin Vesi Oy. Ranuan Bioenergia Oy:stä emoyhtiön omistusosuus on 90 %. Tilikaudella 100 % omistusosuudella konserniin lisättiin uusi 28.7.2016 perustettu yhtiö Napapiirin Kuituverkot Oy.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy tuottaa ja myy sähköä sekä kaukolämpöä, tietohallintopalveluita, urakointia ja hankkii vesivoimaa. Konsernin tytäryhtiöt vastaavat turpeen ja metsähakkeen tuotannosta, vesihuoltoliiketoiminnasta, sähkön siirron jakelupalvelusta sekä laajakaistapalveluista. Yhtiön pääasiallisena toimialueena on Rovaniemen kaupunki, mutta toiminta on laajentumassa eri liiketoiminta-alueilla Lapin maakunnan alueelle. Nykyisillään konsernin yhtiöillä on kaukolämpötoimintaa myös Kolarin kunnan Ylläsjärven alueella ja Kolarin kunnan keskustaajaman alueella sekä Savukosken kunnan taajama-alueella. Lokakuussa 2015 tytäryhtiön hankkima turpeen tuotantoalue sijaitsee Ranualla. Paikallisena toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä sähkönjakelualueella toimii Energiapolar Oy, josta Napapiirin Energia ja Vesi Oy omistaa 24,3 %.

Kertomusvuosi oli yhtiön 1.7.2003 tapahtuneen laajentumisen jälkeinen 13. kokonainen toimintavuosi. Toimintavuosia emoyhtiölle on kertynyt yhteensä 27. Emoyhtiöllä on käytössään ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti hyväksytty toimintajärjestelmä.

Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset

Elokuussa käynnistettiin yhtiön strategiatyö, jonka tavoitteena oli selkiyttää yhtiön strategiaa. Strategiatyöryhmän työhön osallistui johtoryhmän lisäksi viisi keskeistä henkilöä sekä tusinan verran johtoryhmän ulkopuoleista henkilöä haastatteluin ja kyselyin. Hallituksen jäsenet antoivat työhön tärkeän lähtökohdan vastaamalla kysymyksiin, joiden pohjalta strategiatyöryhmän työskentelyä ohjattiin ja varmistettiin, että kaikki hallituksen tärkeiksi kokemat asiat tulevat huomioon otetuiksi.

Strategiatyö saatiin valmiiksi marraskuussa ja työn lopputuloksena yhtiön missio kuuluu seuraavasti: ”Olemme läsnä jokaisessa hetkessä luomassa menestystä pohjoiseen” ja visio ”Arktisen kiertotalouden älykäs ekosysteemi”. Strategia on kiteytetty kahteen sanaan – Uudistamme rohkeasti.

Strategiatyön edetessä koettiin ilmeiseksi, että yhtiön poikkeuksellisen laajalla toimialalla pärjäämiseksi yhtiön on uskallettava kehittää johtamisjärjestelmäänsä tehokkaammaksi ja käytettävä uutta tekniikkaa mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Suppeampiin toimialueisiin keskittyvien kilpailijoiden toimintatavat eivät konsernin menestymiseen tulevaisuudessa riitä, vaan on kehitettävä rohkeasti uusia muiden käyttämiä tehokkaampia toimintatapoja.

Uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.1.2017 alkaen, jossa yhtiön liiketoiminnat on jaettu viiteen liiketoimintaan Tuotanto, Verkot, Urakointi, Digitaaliset liiketoiminnat sekä Kiertotalous ja ympäristö. Näistä Tuotanto, Verkot ja Urakointi ovat ns. puhtaita liiketoimintoja, kun taas Digitaaliset liiketoiminnat ja Kiertotalous ja ympäristö sisältävät sekä varsinaisen liiketoiminnan että konsernitasoisen tukiliiketoiminnan. Konsernin yhteiset tukiliiketoiminnat ovat Talous, HR ja Viestintä. Organisaatiota johdetaan liiketoiminnoittain ja tytäryhtiörakenne puretaan mahdollisimman selkeäksi kokonaisuudeksi.

Digitalisaatio on globaali käsite, jonka vaikutuksia konsernillemme selvitimme kertomusvuoden kevään aikana. Vaikutukset ovat kaikille organisaatioille laajat, näin myös Napapiirin Energia ja Vesi -konsernille. Digitalisaation myötä täytyy konsernissamme jatkossa keskittyä teknologian johtamisen lisäksi entistä laajemmin siihen, että asiakkaillamme on positiiviset kokemukset konsernimme digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä sekä kyseiset palvelut ovat moderneja ja laadukkaita. Asian tiimoilta vuonna 2016 tehtiin erinäisiä valmisteluita, jotka sittemmin kiteytyvät mm. konsernistrategiassa.

Yhtiö käynnisti laajakaistaliiketoiminnan pitkällisen valmistelun jälkeen, jota tehtiin tiiviissä yhteistyössä omistajan Rovaniemen kaupungin kanssa. Liiketoiminnasta vastaava konsernin tytäryhtiö Napapiirin Kuituverkot Oy rekisteröitiin kaupparekisteriin heinäkuun lopulla ja toimitusjohtajan rekrytointi saatiin päätökseen marras-joulukuussa. Laajakaistaliiketoiminta on konsernissa uusi liiketoiminta ja laajentuva kuituverkkoihin perustuva liiketoiminta edellyttää mittavia investointeja kuituverkkoon. Vesi-, kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisen yhteydessä maankaivuita tehdään kuitenkin vuosittain runsaasti, jolloin verkostojen yhteisrakentamisessa voidaan saada merkittävää kustannussäästöä. Operaattoritoiminnasta ja nykyaikaisista IPTV-palveluista vastaa kumppanuussopimuksella Netplaza Oy.

Savukosken kunnan kaukolämpötoiminta siirtyi liiketoimintakaupalla Napapiirin Energia ja Vesi-konsernin perustetulle tytäryhtiölle Savukosken Lämpö Oy:lle marraskuun alusta lukien. Lämpölaitoksen myyntiä valmisteltiin osapuolten kesken kaksi vuotta. Liiketoimintakaupassa Savukosken Lämmölle siirtyi Savukosken kirkonkylällä oleva kaukolämpöverkosto, 1 MW biolämpökeskus tontteineen sekä 41 kaukolämmön asiakasta. Yhtiö solmi samassa yhteydessä kolmen vuoden käyttö- ja ylläpitosopimuksen lämpökeskuksen ja –verkoston hoidosta Savukosken kunnan kanssa.

Alakorkalon jätevesilietteen jatkokäsittelyä ja nykyistä jätevesilietteen kompostoinnin korvaamista on selvitetty yhdessä Endev Oy:n kanssa. Endev Oy on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimustyöhön perustuva spin-off- yritys, joka pyrkii kaupallistamaan kehitettyjä teknologioita. Kuluneen vuoden aikana Napapiirin Energia ja Vesi Oy ja Endev Oy ovat käyneet neuvotteluita Rovaniemelle mahdollisesti rakennettavan lietteen polttolaitoksen rakentamiseksi. Lietteen käsittely polttolaitoksessa on haitta-ainepitoisille lietteille ympäristövastuullisin käsittelytapa.

Ranuan Bioenergia Oy:n turvetuotantoon hankkima Aitamaantaussuon tuotantoon kunnostamista on jatkettu kuluneen vuoden aikana. Tammi-helmikuun aikana on kaivettu tuotantoalueen eristys, reuna- ja sarkaojia. Sarkojen jyrsintää/ruuvausta tehtiin loppukesästä ja pintamaiden ajoa syys- ja marraskuussa. Pintavalutuskentän jako-ojan perkaus, penkereen teko ja kampaojien perkaus tehtiin joulukuussa. Pintavalutuskentällä tehdyt toimenpiteet tähtäsivät valuma-vesien tasaisempaan jakautumiseen kentälle ja täten parempaan puhdistustulokseen. Kentän parannustoimet jatkuvat vuoden 2017 puolella.
Sähköautojen latausliiketoiminta laajeni Meltaukseen, Lohinivaan ja Käyrämöön, kun kohteisiin avattiin kaksi keskinopeaa (22 kW) latauspistettä. Aloitimme myös latauspalvelun jälleenmyynnin solmimalla palvelusopimuksen Pellon kunnan kanssa. Palvelusopimus sisälsi Vihreän py-säkin latauspisteiden toimittamisen ja palvelun ylläpidon. Vihreän pysäkin pikalatauspiste (50 kW) ja kaksi keskinopeaa latauspistettä toimitettiin ja otettiin käyttöön huhtikuussa. Sähköisen liikenteen ja latausliiketoiminnan kehitystä tukemaan avattiin www.lapinlatausverkosto –sivusto. Kiinnostusta yhteistyöhön on, mutta akkujen ja autojen nopeaan kehitykseen ja valtiovallan tuleviin linjauksiin liittyen vallitsi odottava tunnelma.

Napapiirin Energia ja Vesi - konsernin tilikauden investoinnit olivat kaikkiaan euroa 15,4 milj. (41,0 milj. euroa vuonna 2015), joista emoyhtiön osuus oli 7,9 milj. euroa (36,8 milj. euroa). Emoyhtiön kokonaisinvestoinneista tuotantoliiketoiminnan osuus oli 5 milj. euroa, kaukolämpöverkon investoinnit olivat 2 milj. euroa. Napapiirin Vesi Oy:n investoinnit olivat 5 milj. euroa ja Rovaniemen Verkko Oy:n investoinnit olivat 2 milj. euroa.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Liiketoiminnan merkittävin pysyvä riski on sähkön markkinahinnan vaihtelun ai-heuttama hintariski. Markkinariskiä vastaan yhtiöllä on hallituksen vahvistama riskipolitiikka. Yhtiö on suojautunut myös rahoitusriskiä vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Voimalaitoksen tuotannon keskeytyshäiriöihin yhtiö on varautunut toiminnan keskeytys- ja konerikkovakuutuksin. Konsernilla on myös toiminnan vastuuvakuutukset.

Turvetuotannon sääriskin ja turpeen kuljetushäiriöiden mahdollisesti aiheuttamiin kaukolämmön tuotantohäiriöihin on varauduttu Suosiolan voimalaitoksen kivihiilenpolttomahdollisuudella. Päästökaupan alkujaossa saadut päästöoikeudet riittivät vuosien 2005–2007 aikana energian tuotannon CO2-päästöihin yhdessä puun käytön ja alati lämpenevien säiden johdosta. Päättyneelle Kioton päästökauppajaksolle yhtiön päästöoikeuksia leikattiin merkittävästi. Vuosien 2013 – 2020 päästökauppajaksolle maksutta saatavien päästöoikeuksien määrä pienenee entisestään, jolloin päästöoikeuksien hintaan liittyvä hintariski kasvaa entisestään. Metsäener-gian käytön kasvu pienentää päästömarkkinoiden kehittymiseen liittyviä riskejä.

Rovaniemen kaukolämmön tarpeen odotetaan kääntyvän kasvuun Rovaniemen kaupungin kehittyessä. Nykyinen kaukolämmön tuotantokapasiteetti ei ole riittävä kattamaan syntyvää tarvetta kuluvan vuosikymmenen lopun jälkeen. Suosiolan voimalaitokselle toteutetut kehittämisinvestoinnit ovat nostaneet puulla ja turpeella tuotetun kaukolämmön määrää huomattavasti, mikä leikkaa kasvussa ollutta öljyn määrää kaukolämmöntuotannossa tehokkaasti. Vuosikymmenen loppua kohti öljyn osuus lämmön tuotannossa tulee kuitenkin jälleen kasvamaan lämpökuorman kasvaessa. Suosiolan voimalaitoksen kehittämisinvestoinneilla tullaan saamaan lisäaikaa, mutta vääjäämättä Rovaniemellä joudutaan ennen pitkää investoimaan uuteen energiantuotantokapasiteettiin olemassa olevan kapasiteetinkin vanhetessa. Ajoitus uudisinvestoinneille on toistaiseksi epävarma.

Riskeinä vesihuoltolaitoksen toiminnassa ovat poikkeustilanteet, kuten tulva, myrsky tai tulipalo, jotka saattavat aiheuttaa vesilähteiden laatupoikkeamia. Pitkäaikainen sähkökatkos saattaa keskeyttää veden toimitukset. Lisäksi pohjavedenotto joudutaan keskeyttämään, jos pitkäaikainen kuivuus laskee pohjaveden pinnat liian alas. Myös alkalointikemikaalin yliannostuksen seurauksena vedentoimitus joudutaan keskeyttämään. Jäteveden puhdistamoilla sähkön tai kemikaalin saantivaikeudet aiheuttavat puhdistustuloksen heikkenemistä.

Kumppanuuksien varaan rakentuva liiketoimintamalli edellyttää kumppanuuksiin liittyvien riskien hallintaa. Kumppanuusmallin kehittämisellä hallitaan näitä riskejä.

Vuonna 2018 on tulossa EU:n tietosuoja-asetus, johon peilaten tehtiin tilikauden aikana konserniin gap-analyysi, jossa käy ilmi meidän olemassa olevan toimintamme kehityskohteet kohti tarkoituksenmukaista tietosuojatasoa. Gap-analyysin myötä on luotu kehityssuunnitelma vuodelle 2017.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 73,9 milj. euroa (60,9 milj. euroa vuonna 2015). Liikevaihdosta emoyhtiön osuus oli 51,5 milj. euroa (45,5 milj. euroa). Konsernin liikevaihdosta sähkön tuotannon osuus oli 10,1 % (11,0 %) ja kaukolämmön myynnin osuus 45,5 % (51,2 %). Tytäryhtiöitten osuus liikevaihdosta oli 30,2 %, loppuosa emoyhtiön muuta liiketoimintaa. Konsernin liikevoitto oli 14,7 milj. euroa (6,4 milj. euroa). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 8,1 milj. euroa (0,8 milj. euroa). Tilikauden tunnuslukujen mukaan liiketoiminnan kannattavuutta voidaan pitää tyydyttävänä. Konsernin yhtiöitten maksuvalmiutta ovat rasittaneet mittavat investoinnit. Yhtiön omavaraisuusaste on verrattain heikko johtuen 1.7.2003 tehdyn energialiike-toimintakaupan sekä 1.6.2015 toteutetun kaupungin vesiliiketoiminnan kaupan rahoittamisesta pitkäaikaisella vieraalla pääomalla. Pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta huomattavan suuri osuus on omistajalainoja, joka kasvoi edellisenä tilikaudella 70 milj. eurolla vesiliiketoimintakaupan rahoittamisesta. Tilikaudella emoyhtiö otti uutta pitkäaikaista lainaa 5,5 milj. euroa, konsernissa lainan lisäys oli 6,8 milj. euroa.

Ympäristönsuojeluun liittyvät asiat

Yhtiöllä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka antaa edellytykset jatkuvan parantamisen periaatteen toteutumiseen yhtiön toiminnassa. Ympäristöjärjestelmä sertifioitiin 31.12.2012 ja uudelleen sertifioitiin Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n osalta 22.11.2015, jolloin vesiliiketoiminta sertifioitiin myös ympäristöjärjestelmän osalta. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n ympäristöpolitiikan mukaan toiminnassa ollaan tietoisia toiminnan ympäristönäkökohdista, ja jatkuvan kehittämisen periaattein parannetaan toiminnan ympäristövaikutuksia ja ehkäistään ympäristön pilaantumista. Toimintaa koskeva lainsäädäntö ja vaatimukset asettavat minimita-son ympäristöasioiden vastuulliselle hoitamiselle. Ympäristötoimikunta koordinoi konsernin ym-päristöjohtamista. Toiminnan ympäristövaikutuksista raportoidaan henkilökunnalle, viranomaisille sekä muille sidosryhmille vuosittain.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n päästökaupassa mukana olevien laitosten hiilidioksidipäästöt 111 752 tCO2en laskivat edellisestä vuodesta 138 tCO2en. Toimintavuoden aikana ei hankittu eikä myyty päästöoikeuksia. Myönnettyjen ilmaisten päästöoikeuksien määrä tulee laskemaan tuotantotasojen laskun myötä 476 898 tCO2en laitosten tuotantotasojen laskun vuoksi, mutta päätökset ovat vielä TEM:ssä käsiteltävänä. Lisäksi Suosiolan voimalaitokselle haettiin lisää päästöoikeuksia 57 645 tCO2 laitoksen kapasiteetin kasvun vuoksi vuonna 2014, mutta päätös on vielä TEM:ssä käsiteltävänä (oikeudet kirjataan takautuvasti tilille).

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Rovaniemen Infra Oy kauppa Rovaniemen kaupungin kanssa allekirjoitettiin 15.12.2016. Hallintaoikeus siirtyi Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle 1.1.2017 alkaen. Rovaniemen kaupunki oli omistajapoliittisissa linjauksissa päättänyt, että Rovaniemen Infran tulee toteuttaa kaupungin tarvitsemat infrapalvelut kilpailukykyseillä hinnalla. Edelleen oli päätetty, että kaupunkikonsernissa toimii eri yhteisöissä vastaavaa toimintaa harjoittavia yhtiöitä, jonka vuoksi yhteistyö-mahdollisuudet ja mahdolliset yhdistymiset tuli selvittää toimintojen tehostamiseksi ja synergiaetujen saamiseksi.

Kaupan myötä konsernin henkilöstön lukumäärä nousi reilulla 60 vakituisella henkilöllä, jotka työskentelevät vesihuoltoverkkojen rakentamisessa ja maarakentamisessa, liikennealueiden ylläpidossa sekä ympäristöpalveluiden tuotannossa. Samalla toimitilat yhdistettiin varikolla emo-yhtiön urakointiliiketoiminnan kanssa, sillä molemmat toimijat tarvitsevat toiminnassaan samankaltaista kalustoa ja varikkotiloja.

Toimitusjohtaja DI Janne Savelainen irtisanoutui 24.1.2017 yhtiön palveluksesta. Hänen työuransa jäi lyhyeksi konsernissa, mutta hänen johdolla tehty strategiatyö ja johtamisjärjestelmän kehittäminen on auttanut nopeasti kasvanutta organisaatiotamme toimimaan aiempia vuosia suurempana kokonaisuutena ja yhtiön uudistettu strategia on pohjana konsernin tulevaisuudelle.

Suosiolan vuonna 1986 rakennetun vesihöyrykattilan uusinnasta tehtiin hankintapäätös ja sopimus tammikuussa 2017. Projektissa uusitaan kattilan polttoaineensyöttölaitteet ja painerunko oheislaitteineen. Samassa yhteydessä kattilan teho nousee 27 MW tasolta 40 MW tasolle. Uusi painerunko on tarkoitus sijoittaa nykyiseen kattilarakennukseen vanhan paikalle. Kattilahuonetta korotetaan projektin yhteydessä noin 7 metriä sekä rakennusta levitetään oikean yläseinän osalta. Kattilan prosessivesiputket, ilma- ja savukaasukanavat sähkösuodattimelle sekä hoitotasot ja LVIS-järjestelmät uusitaan. Vanhan kattilan purkutyöt alkavat elokuussa ja uuden kattilan jatkuvan koekäytön on tarkoitus alkaa 12. joulukuuta 2017. Hankkeen kustannusarvio on 11 milj. euroa.

Suosiolan vastapainesähköntuotanto pysäytettiin 30.12.2016 poikkeavan äänen sekä värähtelyn takia vian paikallistamisen takia. Tarkastuksessa turbiinin KP-vaihteen ensiöhammasakselissa havaittiin merkittävä lohkeama. Vikakorjauksen jälkeen sähköntuotanto saatiin palautettua perjantaina 13.1.2017. Vikakorjauksen jälkeen turbiinigeneraattorin sähkötehoa jouduttiin alentamaan 32 MW tasolta 22 MW tasolle. Maksimi kapasiteetti saavutetaan elokuussa 2017, kun KP-vaihteistoon asennetaan uudet ensiö- ja toisiohammasakselit revision aikana. KP-vaihteiston kunnostuksen kustannusarvio on noin 0,5 mij. euroa.

Sähköntuotannon osalta vastapainesähköntuotanto jää vuoden 2017 alkuvuoden aikana noin 35 GWh alle budjetoidun, jonka arvioidaan johtavan noin 0,5 milj. euron tulosmenetykseen sähköntuotannon osalta. Lämmöntuotantoon sähköntuotannon tehorajoituksella ei ole vaikutusta.

Emoyhtiö on jatkanut tytäryhtiö Napapiirin Vesi Oy:n kanssa suunnittelua, jonka tarkoituksena on korvata nykyinen kompostointilaitos joko lietteen polttolaitoksella tai biokaasulaitoksella. Mikäli kumpikaan edellä mainituista hankkeista ei osoittautuisi toteuttamiskelpoiseksi, niin yhtiö ryhtyy toimenpiteisiin kompostointilaitoksen toiminnan tehostamiseksi ja seulonnan siirtämiseksi sisätiloihin. Tällä hetkellä yhtiö toimittaa kaikki syntyvät jätevesilietteet Ouluun käsiteltäväksi, joka on lietteiden käsittelyn vaihtoehto myös tulevaisuudessakin.

Arvio toiminnan kehityksestä

Vuoden 2017 konsernin liikevaihdoksi arvioidaan noin 72,7 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön osuus on 48,8 miljoonaa euroa. Sähkön markkinahinnan kehittyminen määrittää paljon konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehittymistä, sillä yhden €/MWh muutos sähkön markkinahinnassa vaikuttaa konsernin tulokseen suoraan 210 000 €/a. Emoyhtiölle asetettu tilikauden osingonjakotavoite on 2,5 miljoonaa euroa.

Konsernin vuoden 2017 investointiohjelma on yhteensä 24,0 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön osuus on 14,0 miljoonaa euroa.

Konsernin talouden kehittyminen on riippuvainen yleisen talouden tilanteen kehittymisestä sekä sääolosuhteista. Talouden näkymät eivät juurikaan helpotu budjetointivuonna, eli orgaanisen kasvun varaan ei voi laskea taloudellisenkaan tuloksen paranemisen näkymiä.

Vanhenevan infrastruktuurin toimintavarmuuden ylläpidossa ennakoivan kunnossapidon merkitys on korostuneessa asemassa. Energiantuotannon, kaukolämpöverkkojen ja sähkön siirron puolella on ollut mahdollista jo pitkäjänteisesti kehittää ennakoivaa kunnossapitoa. Vesihuollon tuotannollisissa prosesseissa sekä verkostoissa ennakoivan kunnossapidon toimintatapoja kehittämistä jatketaan. Tilikaudella toteutettu organisaatiouudistus luo erinomaisia mahdollisuuksia laajentaa hyvien toimintatapojen hyödyntämistä liiketoimintojen välillä.

Tietojärjestelmien kehitystyö tulee jatkumaan muun muassa taloustiedon hallinnan, työn ohjauksen sekä kunnossapitojärjestelmien osalta.