puhdasvesi

Verkot

Tulosta sivu

Napapiirin Vesi Oy

Yhtiö on perustettu 30.3.2015 ja se on merkitty kaupparekisteriin 27.4.2015. Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiönä toimii Napapiirin Energia ja Vesi Oy (entiseltä nimeltään Rovaniemen Energia Oy). Emoyhtiön omistusosuus on 100 %.

Yhtiön toimialana on vesihuoltoliiketoiminnan harjoittaminen. Yhtiö harjoittaa puhtaan talousveden hankintaa ja käsittelyä sekä jätevesien johtamista ja puhdistamista sekä vesihuoltolaitosten ja vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitoa. Lisäksi yhtiön toimialaan kuuluvat muut vesihuoltoon liittyvät oheispalvelut. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä.

 

Vesiliiketoiminta

Vuosi 2016 oli yhtiön 2. toimintavuosi. Yhtiömäisen toiminnan historia on verrattain lyhyt, sillä Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti 19.1.2015 kokouksessaan, että Napapiirin Vesi –liikelaitoksen liiketoiminta ja siihen liittyvä omaisuus myydään Rovaniemen Energia Oy:lle 1.6.2015 alkaen.

Myyty vesimäärä oli 3.286.268 m3 (3.260.829 mv. 2015) ja laskutettu jätevesimäärä 3.065.586 m(3.011.304 m3). Veden kulutus kasvoi edelliseen vuoteen 0,8 % ja laskutetun jäteveden määrä kasvoi 1,8 %. Vuotovesi (vuotovedet, ohi laskutuksen käytetty vesi sekä huuhteluun käytetty vesi) oli noin 22 % pumpatusta vedestä (21 %). Runkovesijohtovuotoja oli 37 kpl (31 kpl).

Asiakkaiden kulutuspaikkoja oli vuoden lopussa 15 243 kpl (14 968 kpl). Uusia kulutuspaikkoja liitettiin 205 kpl (150 kpl).

Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2016 jätevettä 7.025.180 m3, suurimman virtaaman ollessa toukokuussa noin 845.000 m3 ja pienimmän joulukuussa noin 432.300 m3.

Alakorkalon jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen toimintaa ohjaava ympäristölupapäätös saatiin keväällä ja se tuli lainvoimaiseksi ilman valituksia 3.4.2016, jonka johdosta käynnistyi useita eri selvitysraporttien laatimisia puhdistamotoiminnan ja jätevesilietteenkäsittelyn tehostamiseksi.

Yhtiö muutti vesiliittymien liittymismaksurakennetta 1.4.2016. Samalla tehdyn tuoteuudistuksen myötä asiakkaille tarjotaan asiakkaan käyttötarpeisiin, kiinteistöjen kokoon ja selkeään pakettihinnoitteluun perustuvat SOLINA-vesiliittymät. SOLINA- liittymässä on yhdistetty nykyinen liittymismaksu ja verkoston rakentamiskustannukset yhdeksi maksuksi. Liittymän hankinnan yhteydessä asiakas voi tilata valmiita tonttiliittymän rakentamisen lisäpalveluita yhtiön kautta. Jatkossa veden liittymismaksut ovat pelkästään siirtokelpoisia

Tilikaudella maksuja ei tarkistettu, edellinen tarkistus toteutettiin kaupungin liikelaitoksen aikana 1.1.2014, jolloin käyttömaksuja korotettiin 6 %, perusmaksuja 10 %. Vuonna 2016 veden käyttömaksu oli 1,63 €/m3 (alv 0 %) ja jäteveden käyttömaksu 2,41€/m(alv 0 %).

 

Investoinnit

Kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 5,77 (4,1) milj. euroa, joista pääosa kohdistui verkoston, pumppaamoiden ja vedenottamoiden saneeraukseen ja uuden rakentamiseen.

Puhtaan veden hankintaa vahvistettiin ottamalla käyttöön Kampsavaaran vedenottamot UP 1015 ja UP 1017. Misin vedenjakelualueelle rakennettiin uusi vedenottamo ja otettiin käyttöön syksyllä. Veden ostaminen Puolustusvoimilta lopetettiin tässä yhteydessä. Vesilaitosten HIMA-logiikat päivitettiin. Vanhat datapuhelinyhteyksien perässä olleet vedenottamot päivitettiin automaatiokeskusten osalta (Juotas, Lohiniva, Tiainen, Siikakämä, Niesi ja Ylinampa). Lisäksi Sinetän paineenkorottamon rakennustyöt aloitettiin kertomusvuonna. Ylikylä ja Nivankylä liitettiin keskustan alueen jakelupiiriin, jolloin vedenotto Ylikylän ja Nivankylän laitoksilta lopetettiin.

Uusia jätevesipumppaamoita valmistui yksi Vennivaaraan ja yksi Napapiirin alueelle sekä yksi hulevesipumppaamo Saarenkylään. Eriasteisia saneerauksia tehtiin kahdeksalle jätevesipumppaamolle ja kahdelle jätevesipuhdistamolle. Kompostointilaitoksen hajukaasujen käsittelyä tehostettiin hankkimalla aktiivihiilisuodatin. Lietteenkäsittelyn tehostamiseksi päätettiin hankkia jätevedenpuhdistamolle uusi kuivauslinko, jonka toimitus ja asennus tapahtuvat kevättalven 2017 aikana.

Verkoston rakentaminen painottui Vennivaaraan, jonka uusi kaava-alue rakennettiin kahdessa osassa keväällä ja syksyllä, alueelle tuli 65 rakennuspaikkaa. Suuria katu- ja vesihuollon saneerauskohteita oli Etelärannassa, Valtakadulla, Lukkarinkadulla ja Kairatiellä. Saneerauskohteet rakennettiin kesällä sulanmaan aikana. Perttaus - Osma välille rakennettiin yhdysvesijohtoa noin 4,5 km. Vastaavasti Napapiiri-Olkkavaara välille rakennettiin yhdysvesijohtoa ja jätevesiviemäri. Molempien työkohteiden rakentaminen toteutettiin talvityönä. Korkalovaaran painepiirityöt ovat valmistuneet, vanhat paineenkorottamot poistettiin käytöstä.

Kertomusvuoden aikana Suhosenmutkaan rakennettiin uusi hulevesipumppaamo ja Pulkamontien hulevesipumppaamo kunnostettiin. Nettoinvestoinnit hulevesiverkostoon olivat 1.156.763,72 euroa (289.804,36 euroa 1.6.-31.12.2015).

Vuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoverkostoa 9 886 m (10 471 m), viemäriverkostoa 8 353 m (6 637 m) ja hulevesiverkostoa 8 523 m (4 711 m). Vanhaa verkostoa saneerattiin seuraavasti: vesijohtoverkostoa 8 061 m (4 565 m), viemäriverkostoa 3 431 m (4 106 m) ja hulevesiverkostoa 696 m (6 298 m).

 

Taloudellinen kehitys

Yhtiön liikevaihto oli 16,7 milj. euroa (9,2 milj. euroa 1.6.-31.12.2015). Liikevoitto oli 2,7 milj. euroa (1,2 milj. euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 0,2 milj. euroa (-0,3 milj. euroa). Kertomusvuodelta laskettujen tunnuslukujen mukaan toiminnan kannattavuus ja maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla.

 


 

 

Rovaniemen Verkko Oy

Yhtiö on perustettu 15.9.2006 ja se on merkitty kaupparekisteriin 11.10.2006. Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiönä toimii Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Emoyhtiön omistusosuus on 100 %.

Yhtiö hallinnoi ja ylläpitää jakelualueensa sähkön siirto- ja jakeluverkostoa. Yhtiön sähköverkkolupaan perustuvana jakelualueena on Rovaniemen kantakaupunki. Yhtiö ostaa emoyhtiöltään muun muassa sähköverkon suunnittelun, kunnossapidon ja rakennuttamisen palvelut sekä hallinnon että asiakkuuden hoitoon liittyvät palvelut.

Jakelualueen toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä toimii Energiapolar Oy.

Yhtiöllä on käytössään ISO 9001, 14001 ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti hyväksytty konsernin toimintajärjestelmä. Yhtiö omistaa 13,08 % osuuden Pohjois-Suomen Energiatieto Oy:stä.

 

Sähkön siirto

Vuosi 2016 oli yhtiön 10. varsinainen toimintavuosi. Yhtiö on 1.1.2011 alkaen toteutetusta organisaatiomuutoksesta alkaen toiminut sähkömarkkinalain mukaisesti puhtaana verkkoyhtiönä. Yhtiö ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut, joista edelleen pääosa emoyhtiöltä. Yhteistyötä osakasyhtiö Pohjois-Suomen Energiatieto Oy:n kanssa on lisätty viimeisten vuosien aikana mittarilta tilille –prosessin eri vaiheista.

Kulunut vuosi oli astepäiväluvuiltaan niin kutsuttua normaalivuotta (10 vuoden liukuva keskiarvo) noin 0,2 % (8,9 %) lämpimämpi ja vertailuvuoteen verrattuna lähes 10 % kylmempi. Sähkön käyttö yhtiön toimialueella kasvoi 2,9 % (-1,4 %). Sähkön käytön lisäykseen vaikutti edellisvuotta kylmempi sää ja talouden positiivisen toiminnan alkaminen. Vastaavasti valtakunnallinen sähkön käytön lisäys oli 3,1 % (-1,0 %). Teollisuuden sähkön kulutus kasvoi edellisen vuoden tapaan, kasvu oli 2,5 % (1,3 %) vuoden aikana. Vuoden korkein tehohuippu oli 67,67 MW (65,12 MW), joka mitattiin 21.1.2016 klo 15 - 16. Samalle vuorokaudelle mitattiin suurin vuorokauden sähkönsiirto 1501 MWh.

Energiamaksuja ei tarkistettu tilikaudella, edellinen tarkistus toteutettiin 1.8.2014. Liittymismaksuja korotettiin 1.1.2016 alkaen keskimäärin 10 %. Korotuksella parannetaan kustannusvastaavuutta sähköverkon laajentumisinvestointien rahoittamisesta liittymismaksuilla, joka on myös sähkömarkkinalaista tuleva vaatimus.

Verkkoliiketoiminnan sähkön siirron myynti oli 320,1 GWh (308,4 GWh). Asiakkaiden sähkönkäyttöpaikkoja vuoden lopussa 25 756 kpl (25 507 kpl). Uusia käyttöpaikkoja liitettiin 493 kpl (431 kpl).

 

Investoinnit

Kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 2,1 milj. euroa (2,7 milj. euroa), joista pääosa kohdistui jakeluverkon korvaus- ja laajennusrakentamiseen. Keski- ja pienjänniteverkon korvausrakentamiseen käytettiin 1,3 milj. euroa. Muuntamoiden rakentamiseen 0,4 milj. euroa. Järjestelmäkehitysinvestointeihin käytettiin 0,1 milj. euroa.

 

Käyttö- ja kunnossapitotoiminta

Sähkönjakelun vikakeskeytyksiä oli tilikaudella keskijänniteverkossa 6 kappaletta ja huoltokeskeytyksiä 9 kappaletta. Pienjänniteverkossa vikoja oli 12 kappaletta ja huoltokeskeytyksiä 18 kappaletta. Keskijänniteverkon odottamattomista pysyvistä keskeytyksistä aiheutunut, vuosienergioilla painotettu keskeytysaika oli 7,5 min. ja suunnitelluista keskeytyksistä vastaava aika oli 2,45 min. Kappalemäärissä keskijänniteverkon odottamattomista keskeytyksistä aiheutunut, vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä oli 0,22 kappaletta ja suunniteltuja keskeytyksiä keskijänniteverkossa oli 0,03 kappaletta. Vastaavat luvut pienjänniteverkossa odottamattomia keskeytyksiä 0,005 kappaletta ja suunniteltuja keskeytyksiä 0,04 kappaletta. Keskijänniteverkon viat olivat kaivutöiden aikaisempina vuosina aiheuttamia kaapelivaurioita ja suoraan kaivinkoneen aiheuttamia rikkoja.

 

Taloudellinen kehitys

Yhtiön liikevaihto oli 10,8 milj. euroa (10,5 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,0 milj. euroa (4,3 milj. euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,4 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Kertomusvuodelta laskettujen tunnuslukujen mukaan toiminnan kannattavuus ja maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla. Yhtiön omavaraisuusaste on verrattain heikko. Pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta kaikki lainat ovat emoyhtiölainoja.

 


 

Kaukolämpö

Lämmön myynti

Kulunut vuosi oli astepäiväluvuiltaan niin kutsuttua normaalivuotta (10 vuoden liukuva keskiarvo) noin 0,2 % (8,9 %) lämpimämpi ja vertailuvuoteen verrattuna vastaavasti lähes 10 % kylmempi. Säällä on merkittävä vaikutus kaukolämmön myyntiin.

Konsernin kaukolämmön myynti oli 476,3 GWh (445,2 GWh). Määrällisesti kaukolämmön myynti konsernin toiminta-alueella lisääntyi 7 % (-3,4 %). Ylläsjärven loma-alueen osuus myynnistä oli 0,96 % (0,9 %). Kolarin Lämpö Oy:n alueen myynti oli 1,9 % (2,0 %) ja Savukosken Lämpö Oy:n
osuus oli 0,2 % lyhyellä marras-joulukuun toimikaudellaan. Konsernin kaukolämmön käyttö jäi budje-toidusta määrästä 3 %.

Kaukolämpöön liitettiin Rovaniemen alueella 21 (25) uutta liittyjää. Vuoden lopulla konsernin yhtiöis-sä kaukolämpöasiakkaita oli 2 845 (2 786), joista Kolarin Ylläsjärven alueella 15 (15), Kolarin Lämpö Oy:n alueella Kolarin kuntakeskuksessa 83 (84) ja Savukosken Lämpö Oy:n alueella 41. Kaukoläm-mön liittymisteho kasvoi 3,7 MW. (3,8 MW).

Palautuskelvottomat liittymismaksut lisääntyivät 0,180 miljoonalla eurolla (0,180 miljoonalla eurolla). Asiakkaiden yhteenlaskettu lämmitettävä rakennustilavuus oli yhteensä 11,752 miljoonaa kuutiomet-riä. Kaukolämpö pystyi säilyttämään asemansa kilpailukykyisenä lämmitysvaihtoehtona.

 

Kunnossapito

Napapiirin Energia ja Vesi- konsernin kaukolämpöverkon ja erillislämpökeskusten ennakoivan kun-nossapito, vikojen korjaus, varallaolo ja muut erikseen tilatut työt on tuotettu kumppanuussopimuk-sen mukaisesti Caverion Suomi Oy:n toimesta.

Kumppanuussopimusta ja palvelukuvausten toteutumista on seurattu aktiivisesti sopimuksen ohjaus-ryhmässä kaukolämpöverkon ennakkohuolto—ohjelmien ja sopimusmittareiden toteutumisen perus-teella. Ennakoivaa kunnossapitoa suoritettiin kunnossapito-ohjelman mukaisesti.

Kaukolämpöverkostossa paikallistettiin ja korjattiin kertomusvuoden aikana 17 (22) vuotoa. Vuoto-vauriot johtuivat edelleen epätiiviistä suojakuoriliitoksesta ja ulkopuolisen veden aiheuttamasta kor-roosiosta. Suunniteltuja kaukolämmön jakelun keskeytyksiä oli 44 kpl ja suunnittelemattomia 3 kpl. Kaukolämmön jakelun keskeytyksistä 13 kpl oli lämmityskaudella ja 34 lämmityskauden ulkopuolella.

Investoinnit

Kaukolämpöverkkoa rakennettiin kuluneen vuoden aikana 6,1 kilometriä (5,3 kilometriä). Merkittävin työkohde oli DN 300 betonielementtisen runkojohdon perusparantaminen välillä Valtakatu-Uitonkatu, perusparantamisen yhteydessä putkikoko suurennettiin DN 400 kokoiseksi. Putkidimensioiden kasvattaminen on osaltaan toimenpiteitä, joilla kaukolämpöverkoston pullonkauloja pyritään askel aske-leelta poistamaan. Ounasrinteen alueella perusparannettiin useita eri kohteita kaupungin katusaneeraustöiden yhteydessä. Perusparannettuja kortteli- ja talojohtokohteita olivat mm. Rekimatkan, Ajo-porontien, Siljotien, Pororaidon, Kellokastien ja Metsätaipaleen alueilla. Kaukolämpöverkon perusparannustöitä tehtiin kertomusvuoden aikana yhteensä noin 3,5 km.

Uusia runko- ja korttelijohtoja rakennettiin mm. Muurolan, Pennasenpolun, Fanninrinteen ja Napapiirin alueilla. Talvi- Kesätien alueella kantaverkkoa myös laajennettiin, Talvitiellä ollut sähkökattila liitettiin kantaverkkoon. Sinetän koulun alueelle rakennettiin uusi alueverkko. Kolarin kunnan alueella kaukolämpöverkkoon liitettiin yksi uusi asiakas.

 

Kaavio: Kaukolämpötoiminta 2014 (Kaukolämpötoiminta_2014.xls)